Liikapelaajan päiväkirja palaa taas pienen tauon jälkeen
mutta koska elämme taloudellisesti hieman epävakaita aikoja, joudun ikäväksenne
ilmoittamaan että minun kirjoituksiani ette saa enää lukea sillä seuralla ei
ole varaa maksaa minulle vaatimaani kirjoituspalkkiota. Suruun on kuitenkaan turha vajota, sillä kuten
pelikentilläkin nuoruus jyrää kokemuksen ja vanhukset, myös liikapelaajan
päiväkirja jatkuu uusien tulevaisuuden lupauksien kirjoituksilla. Laadusta en silti ota vastuuta.
Tässä tiivistetty versio päiväkirjan ensimmäisestä viikosta,
koska managerini oli järjestänyt kalenterini täyteen kaiken maailman tapaamisia
ja minulla oli vaikeuksia ehtiä istumaan tietokoneen ääreen kirjoittamaan,
pitihän facebookissakin käydä jossain välissä.
Kausi siis alkoi lauantaina 22.9.12 susijahdin merkeissä.
Kauden ensimmäiseksi peliksi tekeminen näytti yllättävän hyvältä eikä pisteistä
luovuttu ilmaiseksi, jätettiin vaan pelaaminen kesken. Toisaalta kerran aloitettua
on helppo jatkaa. Reissuhan ei muutenkaan missään nimessä ollut turha vaikka
pisteet nyt Ouluun tällä kertaa jäivätkin.
Minna sai lievennettyä lentopelkoaan:
Helsinkiin laskeuduttaessa seniorikeltanokka uskaltautui jo irrottamaan otteen
edessä olevasta istuimesta lennon ajaksi ja ensi kerralla uskalletaan jo ehkä
pitää silmätkin auki. Hietanen taas oppi lentoturvallisuudesta: lentoyhtiöiden
pelastusohjeita ei kannata noudattaa nehän on tehty vain sen takia että on
jotain lukemista jos unohti ostaa seitsemän päivää lehden uusimman numeron.
Lisäksi Fruit Popissa rikottiin ennätyksiä ja onhan se Oulu nyt muutenkin niin kamalan kaunis kaupunki.
VR:lle myös tiedoksi,
että äkillinen myynnin kasvu on meidän joukkueen ansiota. Tunnin lentomatka kun
tuntui kymmeneltä joukkueen yleistä sähellystä seuratessa ja Millan juttuja
kuunnellessa. Kanssamatkustajat siis luultavasti vaihtoivat kaikki
paluumatkansa junalippuihin, siellä saa ainakin matkustaa rauhassa sen kymmenen
tuntia. Joten joku myyntipäällikkö kun luet tätä voit lähettää kiitoksena ne
ilmaiset Las Palmasin matkat suoraan minulle...
Oulun reissun jälkeen oli siis aika palata normaaliin
arkeen. Oli hyviä treenejä ja sitten
niitä p*… , vähemmän hyviä treenejä valmistauduttaessa
kauden kotiavaukseen. Treeneissä huolehdittiin hyvästä ilmapiiristä ja yhteisestä
kunnosta. Mirkku kertoi hyviä vitsejä ja Hietanen uhkasi tappaa fysiikkaosuuden
lenkillä oikoneet pelaajat (jotka lopulta nöyrinä juoksivat muita pidemmän
reitin) ihan vaan että jaksetaan sitten varmasti painaa se kolmaskin erä.
Perjantain kotiavauksessa oli tunnelmaa ja latausta siitä
piti huolen keltanokkien alkusirkus, jota Hietanen jatkoi pelissä ollen mukana
kaikissa kotijoukkueen maaleissa. Myös Krista Kosonen eiku Nieminen hoiti taas
oman tonttinsa vakuuttavan varmasti. Ensimmäinen kotipeli päättyi voittoon,
hyvä me! Viikonloppu jatkui junnujen osalta kauden avauspelillä Prota vastaan,
jonka tytöt hoitivat kotiin aikuisten naisten nauttiessa vapaasta viikonlopusta
kuka ties missäkin.
Taas on uusi viikko lähtenyt käyntiin, pari päivää aikaa
viimeistellä kuviot kuntoon ja valmistautua keskiviikon koitokseen: EräII :n
kaatamiseen.
Lisää joukkueen kuulumisia, seuraavan kynäniekan Noora
Ahosen päiväkirjamerkintöjä sekä ei herkille katsojille tarkoitettuja
videopätkiä tarjolla täällä PSS naisten ja tyttärien blogissa.
#8
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Älä hölmöile, isosisko valvoo!