torstai 28. maaliskuuta 2013

Hietasen duunia

Miten aamu alkoi? God Morgonilla tietenkin. Vai alkoiko sittenkään? Ensitöikseni sain vakuutella rakkaan laiskiaiseni siitä, että pyörää ei saada itse korjattua.. (pyörästä siis toinen poljin irtonaisena) Noh siinä kävi kuitenkin niin, että aamukiireessä lähdimme kummatkin vasara, pihdit ja urheiluteippi kädessä pyörää kohti. Tovin siinä pyörittelimme poljinta kädessä ja edelleen jankutin ajan menevän hukkaan.. Luovutimme. Ei poljinta saa edes väkivalloin pysymään uomissaan.
rakas puolisoni
Tämän jälkeen päätimme kokeilla josko meidän ykköstykki Soliveijari (solifer skootteri, joka on tuttu jo aikaisemmin syksyllä päivitetystä videosta) lähtisi käyntiin. Eipä siinä muuta kun skootteria polkemaan käyntiin! Muutama polkaisu (puoli tuntia) ja vrumm, mutta ei siinä vielä kaikki. Skootteri päätti, ettei sillä taaskaan ihan noin vain lähdetä ajelemaan. Taisi meinaan kaasuvaijeri sanoa itsensä irti.. No onneksi Hennan perheauto Fiat Punto sentään on hengissä vielä! Ehkäpä voimme kiittää siitä Daddy Strömbergin uutta laihdutuskuuria.

Noniin asiasta kolmanteen eli mun aina yhtä ihanaan työpäivään!!

Aampäivä alkaa ihanan rauhallisesti, vielä kello 12.09 saa rauhassa lukea Akkareita ja räplätä puhelinta. Mutta TÄDÄÄ kun kello vaihtuu 12.10 niin puhelin sujautetaan taskuun ja Akkarit hyllyyn. Nyt se alkaa: melun täyteinen työpäivä. Riehumista, huutamista, leikkimistä ja riitelemistä, niistä on täydellinen työpäivä tehty! No on tässä hyvätkin puolet. Kun tulee riita ja nämä kyseiset lapset ketkä ovat olleet osallisena riitaan puhuvat PELKÄSTÄÄN ruotsia, ei mulle jää muuta vaihtoehtoa kuin sanoa aina sama lause: TOOVEEE TUUKKO AUTTAAN! Eivaan kyllä mä siihen jotain heitän, tyyliin "Vad hände, Och man kan inte göra så!" Ja tilanne on selvitetty! Välillä saa ravata oikein kunnon laukkaa lasten perässä alasalin ja Spurttis tilan välillä. Huhhuh käy ihan kuntoilusta. No ainakin melkein..
minä töissä
"Välipalan aika! käsien pesu! Mellanmål, gå tvätta händerna!!" Välipalalla alkaa taas hirvee vahtaaminen siitä että jäähän mullekkin leipää! Vaivihkaa otan aina toisen leivän ettei kukaan nää. Joskus jään kiinni mut kovana väitän vastaan että tää on mun eka leipä, vaikka kyseessä ois jo kolmas.. 
Välipalan jälkeen suuntaamme nokkamme kohti liikuntatuntia, joka on kaikille aina yhtä kiva sessio. "Ulkovaatteet päälle ja jonoon!! Utekläderna på och gå till kö!!" Tai sitten "Jonoon! Mennään yläsaliin. Gå till kö, vi ska gå till övresalen!!" Ja tunti on valmis alkamaan. Tunnissa keksimme toinen toistaan kiinnostavampia leikkejä ja kaikki ovat innoissaan mukana, kunnes älyävät, että koska vapaa-aika alkaa.. Yritä siinä sitten ohjata kun kaikki lapset ovat lakossa. Tässä vaiheessa otan kiristys keinot käyttöön! "Jos ei oo mukana leikeissä ei tuu vapaa-aikaa. Om ni är inte med, du har ingen frilek!" Helppoa eikö? Tämän jälkeen loppu tunti sujuu mutkitta. Loppu päivä ootellaanki sitte jännityksellä, että jääkö kukaan lapsista viiteen asti vai pääseekö kotiin aikaisemmin itsekkin.

Töistä kotiin ja sitten reeneihin. Aina saa arvuutella muistuiko kotiavain taskuun mukaan. Ei meinaan ois eka eikä edes TOKA kerta kun avaimet ei ookkaan matkassa. Kerran alkoi aivoissa kiehua kun mun rakas puolisoni jätti avaimet autoon joka suuntasi Tampereelle. Myöhemmin Millan äiti soittaa ja kertoo avaimien olevan siellä. No viisaana tähän Milla tokaisee että ei se haittaa meillä on onneks toinen avain. Huono puoli tässä oli se, että toinen avain + vara-avain ovat kotona.. Onneksi kuitenkin joukkueemme on täynnä ihania ihmisiä, sillä välittömästi äiti Törnqvist tarjosi yösijaa meille. Samalla hetkellä pikku Karjula tyrkyttää jakkuaan ja huiviaan Millalle, ettei hän jäätyisi ulkona sillä aikaa kun odottelemme huoltomiestä. Joo vara-avaimen paras paikka ei todellakaan ole kotona. Avaimen paikkaa ollaan kyllä mietitty jo ajatuksen tasolla. Vielä kun saisi sen käytäntöön, niin voitaisiin välttyä siltä 30 euron lisä laskulta.

tästä se rannari lähtee
Kerrankos tämä mahtava salaisuus koko kansalle paljastetaan. Eli mun rannari. Pään asento kallistuu muutaman asteen vasemmalle, oikea jalka n. 160 asteen kulmassa ja jalkaterä hiukan oikealle yläviistoon. Kierto lähtee vartalosta, vartalo kiertyy suurinpiirtein 90 astetta oikealle. Kaikista tärkeintä ei saa unohtaa eli lapaa! Sitä täytyy vääntää ja kääntää mahdollisimman monta kertaa väärään asentoon, jotta oikea kulma löytyy. Äläkä koskaan kohdista vetoa suoraan maalia kohti, vaan hieman vinoon, jotta kierre mikä palloon tulee ohjaa sen sitten maaliin oikeassa kulmassa -> tolppa,tolppa ja MAALI. Siitä se lähtee semmoset 200km/h nopeudella.

Kyllähän se ruotsi taittuu kuten varmasti kaikki teistä huomas tässä tekstin aikana. Komentaminen sujuu niin suomeksi kuin ruotsiksi! 

Jätän kysymykseni seuraavalle uhrille eli Levälammen perheen vanhemmalle veskalle Allulle. 
Tsemppiä siis Allulle..

1. Kuka saa tahtonsa läpi Allu, Anni vai Anna-Mari? Ja mitä siitä seuraa?
2. Paljastin rannarini salaisuuden, niin paljasta sinäkin heittosi taiat.
3. Mitä veikkaat kuka on naisehdokkaana Sims perheeseen?

Ja kaiken kukkuraksi voin ilomielin todeta, että ihan itte kirjotin kaiken alusta loppuun!!  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Älä hölmöile, isosisko valvoo!